Digivinkki: Laitteita lahjaksi antavan on syytä huolehtia myös digituesta – älykello on kätevä lisävaruste terveydestään kiinnostuneelle

Uudenmaan Digituki -hankkeen digivinkkisarja kokoaa yhteen alueen tuen antajien neuvoja arjen helpottamiseen ja parantamiseen. Digitukijat esittelevät jutuissa vinkkejä laidasta laitaan aloittelijoille suunnatuista yksinkertaisista nikseistä kokeneemmille käyttäjille kohdennettuihin neuvoihin. Samalla esitellään myös Uudenmaan digitukipalveluita ja pohditaan, minkälaisia digitaitoja kansalaisilla kuuluisi olla. Sarjan kymmenennessä osassa digivinkkinsä esittelee Verkosta virtaa -toiminta.

Turvallisuus on tärkeä näkökulma

Jouluun valmistautumisen hiljalleen lähestyessä on jälleen aika pitää silmät auki mahdollisten lahjaideoiden varalta. Yksi suosituimmista läheisille annettavista lahjoista on älypuhelin, jonka avulla yhteydet voidaan pitää tiiviinä myös kiireisempinä vuodenaikoina. Puhelimen lahjaksi antavan on syytä muistaa, että uuden älypuhelimen käyttöön ottaminen ei ole kaikille itsestään selvä ja helppo toimenpide.

Lahjan yhteydessä on hyvä selvittää, kuinka paljon digitukea laitteen käyttöön saaminen vaatii ja mistä vastaanottaja voi saada tukea. Verkosta virtaa -toiminnan järjestösuunnittelijat Juha Viitanen ja Pekka Vartiainen kertovat vinkissään, minkälaisia asioita uuden älypuhelimen käyttöönottajan tulisi huomioida. Ensin tärkeää on kiinnittää huomiota siihen, miksi puhelinta yleensä tulisi käyttää.

– Älypuhelimen käytöstä voi saada monenlaista hyötyä. Puhelimen kulkiessa mukana sosiaaliset kontaktit ovat helposti tavoitettavissa, samoin tuki ja turva. Arki on silloin helpompaa ja turvallisempaa, muistuttaa Vartiainen.

Konkreettisten hyötyjen esiin tuominen voi saada uuden puhelimen käyttäjän kiinnostumaan puhelimen toiminnoista. Joillekin se tarkoittaa musiikin kuuntelua tai kuvien ottamista, toisille taas rauhallisempaa mieltä sieniapajalla käydessä.

– Turvallisuus on tärkeä näkökulma meidän asiakkaillemme. Esimerkiksi kaatumisen jälkeen voi olla juuri vielä tarpeeksi voimia painaa 112-sovellus päälle ja se saattaa pelastaa paljolta. Sen vuoksi puhelinta myös todella kannattaa kantaa mukana. Monet ikäihmiset käyttävät älypuhelintaankin kuin lankapuhelinta ja jättävät sen kotiin lähtiessään ulos, painottaa Vartiainen.

Monille monimutkaisen näköinen vekotin nostaa kylmän hien pintaan, mutta huolestumiseen ei ole syytä. Tukea laitteen käyttöön on saatavilla ja pöytälaatikkoon makaamaan jäävästä puhelimesta ei ole hyötyä kenellekään.

– Monet pelkäävät puhelimen menevän rikki tai että eivät osaa käyttää sitä. Uuden pelko tulee usein vastaan tässä työssä. Vertaisopastajamme ovat huomanneet, että parhaiten auttaa esimerkin näyttäminen ja hyötyjen kertominen, toteaa Viitanen.

Perusasetukset kuntoon

Minkälaisia esimerkkejä puhelimen käyttöön kannustamisessa sitten kannattaa käyttää? Ainakin on syytä varmistaa, että perusasetukset ovat järjestyksessä ja mahdollistavat puhelimen sekä sovellusten käytön.

– Puhelimen peruskäyttö on usein hakusessa. Monilla ikäihmisillä ei ole esimerkiksi tiliä, jonka avulla puhelimeen voisi ladata sovelluksia ja päivityksiä. Mitään maksukortteja ei tilin yhteyteen tarvitse lisätä, mutta olisi tärkeää, että puhelimeen voisi ladata tarvittavat asiat. Kun kerran on onnistunut lataamaan sovelluksen, se on myös jatkossa huomattavasti helpompaa, toteaa Vartiainen.

Tilien avaamisen jälkeen tärkeää olisi opetella hakemaan lisätietoa myös itsenäisesti. Puhelimen ja käyttöliittymän ohjeiden paikantaminen antaa paljon eväitä omatoimiseen harjoitteluun.

– Hyvin harva osaa hakea tukea valmistajien omilta sivuilta. Puhelimen mukana tulevat ohjeet eivät ole kovin kattavat, vaan aika moni asia täytyy opetella hakemalla tietoa. Tiedon löytäminen itsessään on kyllä helppoa, mutta sitä ei ehkä tiedetä tai uskalleta hakea. Samaten ei uskalleta sitten myöskään sorkkia oman puhelimen asetuksia ja testata miten asiat toimivat. Puhelimen päivitykset jäävät helposti tekemättä, kun ei haluta painaa ilmoituksia. Rohkeasti pitäisi mennä selaamaan tukisivustoja ja kokeilemaan, vahvistaa Vartiainen.

Usein tulee yllätyksenä, kuinka monia asioita puhelimesta voi kontrolloida. Asetuksia pitäisi oppia hienosäätämään itselleen sopiviksi. Yleensä jos jokin ominaisuus harmittaa, sitä pystyy myös muuttamaan.

– Monet eivät luota puhelimen lähettämiin ilmoituksiin. Yleensä se johtuu siitä, että he eivät tiedä, että voivat itse käydä säätämässä mistä sovelluksista ilmoituksia tulee. Heidän näkökulmastaan ilmoitukset vai pomppaavat esiin jostain tyhjyydestä. Neuvon silloin aina, että kannattaa mennä asetuksiin ja säätää sieltä, mistä sovelluksista ilmoituksia tulee. Pitäisi kannustaa kokeilemaan ja käymään juuri esimerkiksi puhelimen asetuksia läpi, selittää Viitanen.

Kuva toimii kätevästi muistilappuna

Asetusten ollessa järjestyksessä voi esiin nostaa hyviä tapoja hyödyntää puhelinta arjessa. Hyvä keino on esimerkiksi kertoa, kuinka itse hyödyntää puhelimen ominaisuuksia.

– Yksi usein antamani vinkki on kameran käyttäminen muistilappuina. Olen itse oppinut sen lapsiltani. Kun neuvon ikäihmisiä puhelimen käytössä, he ovat heti kirjoittelemassa tietoja johonkin lapulle tai vihkoon. Silloin on hyvä hetki näyttää, että jos ottaa tästä nyt kuvan puhelimella, ei tarvitse yrittää piirrellä miltä mikäkin johto näyttää ja mihin se pitäisi laittaa kiinni, naurahtaa Vartiainen.

Käyttötarkoituksia tulee nopeasti enemmänkin mieleen, kunhan konsepti on tuttu. Esimerkit auttavat vauhtiin.

– Kuva toimii tosi hienosti kauppalistana, jos on kiire. Avaat jääkaapin oven ja nappaat kuvan, niin siitä pitäisi näkyä mitä kotoa puuttuu. Tai kun vaikkapa vessan lavuaarin hajulukkoa pitää avata ja sulkea, niin onhan se helpompi muistaa mihin kohtaan mikäkin osa tulee, jos on ottanut kuvat, pohtii Viitanen.

Älykello kannustaa pitämään terveydestään huolta

Jos laitteen käytössä on päässyt hyvään vauhtiin, voi kokemusta kehittää entisestään lisävarusteiden avulla. Vinkkaajat suosittelevat omien kokemustensa pohjalta erityisesti yhtä lisäosaa.

– Älykello on loistava sivutuote puhelimeen, jos sellainen on vaan mahdollisuus hankkia. Kellon avulla pystyy ohjaamaan puhelinta ja esimerkiksi soittamaan musiikkia tai kysymään navigaattorin ohjeita. Kun kellon ottaa pois ranteesta, se sulkeutuu ja aukeaa uudestaan vain tunnusluvun antamalla. Älykellon avulla on myös todella kätevää maksaa ostoksia, jos sinne tietoihin on lisännyt pankkikorttinsa. Varsinkin nyt korona-aikana siitä on ollut hyötyä, kun on halunnut välttää maksulaitteisiin koskemista, arvioi Vartiainen.

Mainiot ominaisuudet ovat myös mahdollistaneet oman terveydentilan tarkkailun. Kellon antamat ohjeet kannustavat pitämään itsestään huolta.

– Ikäihmisen tai keski-ikäisen kannalta on myös kätevää, että älykello tarkkailee sydämen toimintaa. Se ilmoittaa sykkeen ja kertoo heti rytmihäiriöistä ja sellaisista. Saan myös kellon kautta yleiskuntoon liittyviä vinkkejä. Ja välillä se esimerkiksi kehottaa hengittelemään hetken rauhassa, pohtii Vartiainen.

Turvallisuus on tärkeä osa myös älykellosta saatavaa hyötyä. Ranteessa kulkeva apuväline varmistaa, että hädän hetkellä ei jää yksin.

– Älykello esimerkiksi tunnistaa, jos kaadut rajusti, ja hälyttää apua automaattisesti. Se soittaa hätäkeskukseen ja ilmoittaa paikkatietosi. Lisäksi kello kertoo heti kaatumisesta kaikille läheisille, jotka olet nimennyt, Vartiainen selittää.

Toiminnan ydin on vertaisuudessa

Eläkkeensaajien keskusliiton Verkosta virtaa -toiminta auttaa ehkäisemään ikääntyneiden syrjäytymistä yhteiskunnasta. Henkilöitä, jotka tarvitsevat tukea digitekniikassa, opastetaan laitteiden, netin ja sähköisten palvelujen käytössä. Laitteiden käyttöön opastavien ei välttämättä tarvitse itse olla suuriakaan tietotekniikkavelhoja.

– Rekrytoimme ja koulutamme ikäihmisiä vapaaehtoisiksi tietotekniikan vertaisopastajiksi toisille ikäihmisille. Vertaisopastajat sitten omilla paikkakunnillaan opastavat laitteiden ja netin saloihin sekä vastaavat mitä erilaisimpiin kysymyksiin. Kaikkea ei tarvitse osata vapaaehtoiseksi ryhtyäkseen, vaan opastajat vastaavat kysymyksiin omien tietotaitojensa mukaisesti. Hedelmällistä voi olla sekin, että etsitään yhdessä opastettavan kanssa tietoa hakukoneesta, kertoo Viitanen.

Vertaistuki on osoittautunut toimivaksi keinoksi osaamisen kehittämiseen. Yhteinen taustaosaaminen saattaa tehdä oppimisesta sujuvampaa.

– Toiminnan ydin on juuri vertaisuudessa. Ikäihmiset usein tietävät parhaiten, kuinka toiset ikäihmiset oppivat. Meidän toiminnassamme ikäihmisillä tarkoitetaan yli 65-vuotiaita, mutta se ei ole mikään kiveen hakattu raja. Kenenkään ikää ei kysytä, ei opastajien eikä opastettavien, Viitanen toteaa.

Opastus on maksutonta ja pääosin henkilökohtaista, ja se tapahtuu yleensä jossakin julkisessa paikassa, kuten kirjastossa. Kysymyksiä on laidasta laitaan.

– Yleisimmin ne ovat viime vuosina liittyneet älylaitteiden käyttöön, sähköpostin käyttöön, sähköiseen asiointiin ja pilvipalveluihin. Vastaan kuitenkin tulee paljon muutakin, joskus vapaaehtoisiltamme on esimerkiksi kysytty lohkoketjuteknologiasta ja osakkeiden myymisestä netissä. Myös opastajia on laidasta laitaan vuosikymmeniä tietotekniikan parissa työskennelleistä eläkepäivillään laitteiden käytöstä innostuneisiin, kertoo Viitanen.

Verkosta virtaa -toiminnan nettisivuille on koottu runsaasti opastusmateriaalia aloitteleville tietotekniikan käyttäjille.

– Vinkit ovat hyvä tapa jakaa tietoa ja kehittää omaa osaamistaan. Omasta mielestäni videot ovat erityisen kätevä tapa oppia, sillä niitä katsomalla samalla näkee, kuinka vinkki käytännössä toimii, pohtii Viitanen.

 

Lisätietoa Verkosta virtaa -toiminnasta löydät virallisilta nettisivuilta. Lisää vinkkejä ja opastusmateriaaleja löydät myös Verkosto virtaa -nettisivuilta.

Lisätietoa digituesta voit hakea Digi- ja väestötietoviraston sekä Uudenmaan Digituki -hankkeen nettisivuilta. Hankkeen tuottamat digivinkit löydät kootusti nettisivuilta.

Lisätietoa:

Projektipäällikkö Tanna Rantanen, Uudenmaan liitto, puh. 040 586 4682
Projektisuunnittelija Joel Aaltonen, Uudenmaan liitto, puh. 040 707 3067