Digivinkki: Monikäyttöiset QR-koodit ovat yleistyneet korona-aikana

Uudenmaan Digituki -hankkeen digivinkkisarja kokoaa yhteen alueen tuen antajien neuvoja arjen helpottamiseen ja parantamiseen. Digitukijat esittelevät jutuissa vinkkejä laidasta laitaan aloittelijoille suunnatuista yksinkertaisista nikseistä kokeneemmille käyttäjille kohdennettuihin neuvoihin. Samalla esitellään myös Uudenmaan digitukipalveluita ja pohditaan, minkälaisia digitaitoja kansalaisilla kuuluisi olla. Sarjan kahdeksannessa osassa digivinkkinsä esittelee DigiUp-hanke.

Parhaimmillaan nopeaa ja helppoa

Koronapandemian aikana monet aiemmin vähälle huomiolle jääneet työkalut ja palvelut ovat pysyvästi muodostuneet osaksi suomalaisten arkea. Välineet, jotka helpottavat etäpäivien järjestelyjä tai mahdollistavat etäisyyden säilyttämisen kodin ulkopuolella, ovat nousseet arvoon arvaamattomaan ja helpottaneet arjen askareita. Yksi kuluneen vuoden aikana yleistyneistä ilmiöistä on QR-koodien käyttö erilaisissa palveluissa. Moniheli ry:n DigiUp-hankkeen projektipäällikkö Artem Kuosti ja projektikoordinaattori Yuri Kitaba uskovat, että koodien käyttäminen olisi hyödyllinen taito digiosaamistaan kehittäville.

– Voi olla, että QR-koodeja olisi tarjolla useamminkin, jos niitä osattaisiin käyttää laajemmin. Parhaimmillaan ne tekevät asioinnista nopeaa ja helppoa. Sen sijaan, että asiakkaan tai käyttäjän tarvitsisi googlata ja etsiä vastauksia itse, koodi vie suoraan oikeaan paikkaan. Se vähentää myös käyttäjältä vaadittuja digitaitoja, kertoo Kuosti.

QR-koodit ovat olleet käytössä jo älypuhelinten alkuajoista lähtien, mutta niiden läpilyönti on tapahtunut verrattain hitaasti. Varsinkin viimeisen vuoden aikana koodeja on kuitenkin alkanut putkahtelemaan esiin uusissa paikoissa.

– Esimerkiksi monessa ravintolassa voi avata ruokalistan ja tilata QR-koodin avulla. Museoissa QR-koodien käyttö on lisääntynyt ja se on hyvä tapa löytää lisätietoja edessä olevasta taideteoksesta. Koronan jälkeisessä maailmassa tällaiset ratkaisut varmasti yleistyvät entisestään. Viranomaispalveluissa QR-koodeja käytetään vielä aika vähän, mutta sekin voi tulevaisuudessa lisääntyä, luettelee Kitaba.

Yhdellä koodilla voi korvata paperit ja pamfletit

Koodien hyöty tuleekin niiden monikäyttöisyydestä. Koodin takaa löytyviä tietoja voi päivittää aina tarvittaessa ja paikkaan sidottujen koodien avulla käyttäjälle voi esimerkiksi antaa lisätietoja tietystä sijainnista. Nopeasti vanhenevat ja vaivalloisesti mukana kannettavat paperit ja pamfletit voi korvata yhdellä koodilla.

”Meille on tulossa käyntikortit, joissa on QR-koodi. Olemme joutuneet kyllä pohtimaan osaavatko kaikki toimia sellaisen saadessaan ja onko kaikilla edes laitteita, joilla ne saa toimimaan. Ajattelemme, että tämä on myös hyvä hetkiä oppia käyttämään koodeja. Tietysti olemme varautuneet myös tilanteisiin, joissa koodit eivät riitä”, toteaa Kuosti.

Koodien käyttäminen puhelimella on helppoa, mutta toimii eri laitteilla hieman eri tavoin. Alta löydät QR-koodin, jonka avulla voit harjoitella käyttöä. Koodin takaa löytyvä linkki vie DigiUp-hankkeen sivuille.

”Käyttö on esimerkiksi iPhonella hyvin yksinkertaista. Puhelimesta avataan kamerasovellus, jonka jälkeen kamera suunnataan QR-koodiin. Koodin ollessa näytöllä puhelimeen ilmestyy linkki, jota painamalla koodin sisältö aukeaa. Malleissa on pieniä eroja ja joskus puhelimeen täytyy ladata erillinen QR-koodien lukija. Käyttöperiaate on silloinkin sama: sovellus avataan ja kohdistetaan kamera koodiin”, opastaa Kuosti.QR-koodi vie DigiUp-hankkeen nettisivuille.

DigiUp kehittää vieraskielisten järjestöjen digiosaamista

Moniheli ry on yli sadan monikulttuuri-, maahan muuttaneiden- ja kotoutumista tukevan järjestön verkosto Suomessa. Järjestöjen digiosaamisen vahvistaminen on tuore painopiste ja kolmivuotisen (2021-2023) DigiUp-hankkeen tarkoitus onkin kehittää moni- ja selkokielistä digitukea.

”Meillä on kolme keskeistä tavoitetta, joiden kaikkien tarkoitus on vahvistaa vieraskielisten järjestöjen digiosaamista omassa työssään. Ensisijainen tehtävämme tänä vuonna on kartoitustyö kuudella eri kielellä. Teemme sekä kvantitatiivista että kvalitatiivista analyysia järjestöjen digiosaamisen tasosta. Jatkossa kehitämme digitukea tämän kartoituksen pohjalta”, Kuosti selittää.

Hanke on käynnistänyt tänä vuonna myös digitukipalvelun järjestöille, johon kuuluu myös koulutusta sekä koulutusmateriaalin tuottamista. Tarkoitus on saada monipuolista tukea saataville myös tulevaisuudessa.

”Ensi vuonna käytämme kertynyttä osaamistamme kulttuurisensitiivisestä ja selkokielisestä digituesta pilotoimalla vapaaehtoistoimintamalliamme. Pidämme lisäksi koulutuksia järjestöille esimerkiksi Zoomin käytöstä, tietoturvallisuudesta ja GDPR:n merkityksestä. Nämä ovat sellaisia asioita, joissa meistä voi olla heti hyötyä järjestöille”, toteaa Kuosti.

Merkittävä rooli työssä on kieliosaamisella, mutta myös kulttuurien ymmärtämisellä. DigiUp pyrkii kaikessa työssään ottamaan huomioon palvelujärjestelmien erot ja erityispiirteet.

”Tuotamme kaiken materiaalimme selkokielisesti suomeksi ja englanniksi, jonka lisäksi pyrimme järjestöjen avulla kääntämään niitä myös muille kielille. Kysymys ei ole ainoastaan kielitaidosta, vaan ihmiset tulevat myös täysin erilaisista kulttuureista ja palvelupoluista, eivätkä välttämättä osaa toimia suomalaisessa palvelujärjestelmässä. On tärkeää, että tarjolla on selkeitä ja ymmärrettäviä ohjeistuksia”, vahvistaa Kitaba.

Keskeisessä asemassa hankkeen toiminnassa on myös vaikuttamistyö. Hankkeella on hyvä mahdollisuus viedä keskustelu maahan muuttaneiden ja vieraskielisten digitaidoista uudelle tasolle.

”On tärkeää, että haasteet tunnistetaan ja että kykenemme vahvistamaan järjestöjen, viranomaisten ja palveluntarjoajien välistä dialogia tarpeista. Haluamme pohtia, kuinka voitaisiin tuottaa palveluita, jotka oikeasti tavoittavat ja ovat saavutettavia kaikille. Voimme toimia tässä keskustelussa siltana”, summaa Kuosti.

Lisätietoa DigiUpin toiminnasta löydät hankkeen nettisivuilta. Monihelin toimintaan voit tutustua tarkemmin järjestön nettisivuilla.

Lisätietoa digituesta voit hakea Digi- ja väestötietoviraston sekä Uudenmaan Digituki -hankkeen nettisivuilta. Hankkeen tuottamat digivinkit löydät kootusti nettisivuilta.

Lisätietoa:

Projektipäällikkö Tanna Rantanen, Uudenmaan liitto, puh. 040 586 4682
Projektisuunnittelija Joel Aaltonen, Uudenmaan liitto, puh. 040 707 3067