Digivinkki: Pilvipalvelujen avulla varmistat tärkeiden kuvien ja tiedostojen säilymisen

Uudenmaan Digituki -hankkeen digivinkkisarja kokoaa yhteen alueen tuen antajien neuvoja arjen helpottamiseen ja parantamiseen. Digitukijat esittelevät jutuissa vinkkejä laidasta laitaan aloittelijoille suunnatuista yksinkertaisista nikseistä kokeneemmille käyttäjille kohdennettuihin neuvoihin. Samalla esitellään myös Uudenmaan digitukipalveluita ja pohditaan, minkälaisia digitaitoja kansalaisilla kuuluisi olla. Sarjan yhdeksännessä osassa digivinkkinsä esittelee Digiosallisuutta asunnottomille -hanke.

Kyse on parista klikkauksesta

Digilaitteet eivät kestä ikuisesti. Joskus ne putoavat lattialle ja hajoavat tuhansiksi palasiksi, joskus taas simahtavat lopullisesti hyvin palvelleina kiireisen työpäivän päätteeksi. Laitteet, joista on pidetty hyvää huolta kestävät pidempään, mutta kaikkien on syytä olla valmiita hyvästelemään luotettavinkin läppärinsä hetken koittaessa. Silloin tärkeintä on, että laitteen muistissa olevat tiedostot ovat turvallisesti tallessa. Digiosallisuutta asunnottomille -hankkeen Janne Haikka muistuttaa, että ihan jokaisen laitteita käyttävän olisi syytä ottaa käyttöönsä pilvipalvelu.

– Harmillisen usein tulee vastaan tilanne, jossa ihminen kertoo laitteen hajonneen tai hävinneen, ja kaikkien tiedostojen tai kuvien menneen siinä mukana. Silloin joutuu aina vain toteamaan, että jos pilvipalvelut olisivat olleet käytössä, ei tärkeitä tiedostoja ja muistoja olisi menetetty. Kyse on vieläpä niin helposta asiasta. Käyttöönotto vaatii yleensä pari klikkausta, jonka jälkeen tiedot synkronoituvat automaattisesti pilveen, painottaa Haikka.

Ohjeita pilvipalveluiden valitsemiseen ja käyttöönottoon löytyy esimerkiksi Ylen sivuilta. Haikka suosittelee tutustumaan vaihtoehtoihin ja valitsemaan itselleen sopivimman.

– Käytän itse aika moniakin erilaisia pilvipalveluita. Työelämässä Microsoft OneDrivea, siviilielämässä Google Drivea ja muita Googlen palveluita. Myös iCloudia olen käyttänyt silloin, kun minulla on ollut Applen tuotteita. Yhtenä helppona esimerkkinä voisi vaikka nostaa esiin Google Kuvat. Siitä on hyvä aloittaa pilvipalvelujen käyttö ja kyseessä on erittäin toimiva systeemi, pohtii Haikka.

Tiedostonsa kerran menettänyt tietää hyödyn

Ihmiset eivät aina tunnista laitteisiin tallennettujen tietojensa merkitystä. Läheisistä napsittujen kuvien tai koulua varten kirjoitettujen esseiden tallessa säilymisen arvon ymmärtää joskus vasta, kun on liian myöhäistä.

– Valitettavasti työelämässäkin vielä kuulee välillä, että pilvipalvelut eivät ole käytössä. Kokemuksen syvällä rintaäänellä voin kyllä sanoa, että kerran kun on tiedostonsa menettänyt, hyödyn kyllä ymmärtää. Tuhansien valokuvien tai puhelinnumeroiden kadottua tajuaa varmasti, kuinka näppärästä palvelusta on kysymys. Pari klikkausta, kun otan uuden laitteen käyttöön ja kaikki tiedot ovat varmassa tallessa. Lisäksi omiin tiedostoihin pääsee käsiksi laitteella kuin laitteella, kun kirjautuu sisään omilla tunnuksillaan, ohjeistaa Haikka.

Monen on vieläkin hankala hahmottaa, mistä pilvipalveluissa on kyse. Usein niihin viitataan lähes myyttisenä himmelinä, jonka setvimisestä selviämiseen vaaditaan suunnilleen professuuri.

– Käytän usein esimerkkinä koulutuksissa erästä pilvipalvelua, joka on ollut olemassa jo 70-luvulta lähtien, mutta jota ei jostakin syystä ole koskaan ajateltu pilvipalveluna, eikä ymmärretä sellaiseksi vielä nykyäänkään. Sähköposti nimittäin toimii juuri samalla periaatteella kuin pilvipalvelut. Tiedot eli vastaanottamamme sähköpostit eivät ole säilöttynä meidän laitteellamme vaan siellä jossakin bittiavaruuden syövereissä. Me vain kirjaudumme omalla laitteellamme sisään palveluun ja pääsemme niihin käsiksi. Mistään sen ihmeellisemmästä ei oikeasti ole kyse, havainnollistaa Haikka.

Myöskään tietojensa turvassa säilymisen puolesta ei tarvitse olla peloissaan. Omaa salasanaansa ei tietystikään pidä kenellekään ulkopuoliselle jakaa, mutta pilvessä tiedostot kyllä säilyvät turvassa.

– Usein ihmiset miettivät onko se turvallista, että tiedot ovat tallessa siellä jossain. Monet luulevat sen tarkoittavan, että kaikki pääsevät selaamaan heidän kuviaan, jos ne tallentaa Googlen tilille. Se ei pidä paikkaansa. Kyllä Googlen turvajärjestelyt ovat paljon parempia, kuin minun omani. Omat laitteet hajoavat aina jossain vaiheessa, se on vain ajan kysymys. Googlella eivät kaikki laitteet voi hajota yhtä aikaa, toteaa Haikka.

Palvelun asetukset kannattaa tarkistaa pilveä käyttöön ottaessaan, mutta sen jälkeen voi toimia turvallisin mielin. Automaattisesti pilveen tallentuvat tiedostot varmistavat, että edes kesken jäävät työt eivät katoa lopullisesti.

– Kun pilvipalvelun on kerran ottanut käyttöön, kaikki hoituu oikeastaan itsekseen. Ei voi liikaa korostaa sitä, kuinka helppoa se on. Virität kerran kohdalleen ja sen jälkeen asian voi oikeastaan unohtaa, Haikka painottaa.

Kohderyhmänä kauimmaksi digiloikasta jääneet

Sininauhaliiton Digiosallisuutta asunnottomille -hankkeen kohderyhmänä on asunnottomuustaustaiset päihde- ja mielenterveysongelmaiset. Kohderyhmä koostuu ihmisistä, jotka ovat jääneet kaikista kauimmaksi digiloikasta ja sähköisestä asioinnista.

– Juuri missään päätöksenteossa ei enää oteta huomioon, että on olemassa ihmisiä, jotka eivät ole millään tavalla mukana digitaalisessa maailmassa. Me teemme asiakastyötä, joka tarkoittaa, että meillä on tällä hetkellä pääkaupunkiseudulla asiointipisteitä ja kohtaamispaikkoja, joissa käymme paikan päällä päivystämässä, Haikka kertoo.

Aikataulut ja kohtaamispaikat löytyvät hankkeen Facebook-sivuilta. Asiakastyön ohella hanke keskittyy yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen.

– Asiakkaat tulevat kysymään meiltä apua ongelmiinsa ja me annamme vastauksia parhaamme mukaan. Emme juurikaan työskentele netissä, vaan teemme työtä kasvokkain asiakkaiden kanssa. Lisäksi teemme vaikuttamistyötä eli tuomme kohderyhmäämme esiin myös päätöksenteossa. Yritämme saada heitä jollain tasolla osallisiksi yhteiskunnassamme, selittää Haikka.

Apu tulee tarpeeseen. Viimeisen puolentoista vuoden aikana voimassa olleet rajoitukset ovat katkaisseet monen yhteydet yhteiskunnan palveluihin.

– Koronan aikana huomasi, että osa ihmisistä ei ollut millään tavalla mukana yhteiskunnassa eikä pystynyt hoitamaan asioitaan sähköisesti, koska heillä ei ollut laitteita tai osaamista. He katosivat täysin kartalta. Päiväkeskusten ja muiden kohtaamispaikkojen ovet olivat kiinni lähes vuoden verran, eikä kenelläkään ollut tietoa, missä nämä ihmiset olivat. Nyt sitä tietoa vasta kerätään. Löytyvätkö he vielä, miten he ovat selvinneet tästä vuodesta ja kuinka huonosti asiat tällä hetkellä ovat? Koronan vaikutusta ihmisiin, joilla ei ole digiosaamista, tullaan varmaan tutkimaan vielä pitkään ja hartaasti, pohtii Haikka.

Digitaitojen kehittäminen on ollut lähellä Haikan sydäntä jo 1980-luvulta lähtien. Hän tietää kuitenkin, että monet ovat vasta nyt ensimmäistä kertaa tutustumassa digimaailmaan.

”Olen hoitanut omia asioitani sähköisesti niin kauan, kuin palvelut ovat olleet saatavilla netissä. Aina välillä pysähdyn pohtimaan sitä, että suurin osa on vasta aloittamassa. He ottavat meitä tietysti kovaa vauhtia kiinni, mutta kaikki on silti monille edelleen uutta. Silloin tarvitsee kaiken mahdollisen avun, vinkin ja tuen, toteaa Haikka.

 

Lisätietoa Digiosallisuutta asunnottomille -hankkeen toiminnasta löydät hankkeen nettisivuilta ja Facebook-tililtä.

Lisätietoa digituesta voit hakea Digi- ja väestötietoviraston sekä Uudenmaan Digituki -hankkeen nettisivuilta. Hankkeen tuottamat digivinkit löydät kootusti nettisivuilta.

Lisätietoa:

Projektipäällikkö Tanna Rantanen, Uudenmaan liitto, puh. 040 586 4682
Projektisuunnittelija Joel Aaltonen, Uudenmaan liitto, puh. 040 707 3067