Digivinkki: Salasanalompakon avulla koodit kulkevat mukanasi

Uudenmaan Digituki -hankkeen digivinkkisarja kokoaa yhteen alueen tuen antajien neuvoja arjen helpottamiseen ja parantamiseen. Digitukijat esittelevät jutuissa vinkkejä laidasta laitaan aloittelijoille suunnatuista yksinkertaisista nikseistä kokeneemmille käyttäjille kohdennettuihin neuvoihin. Samalla esitellään myös Uudenmaan digitukipalveluita ja pohditaan, minkälaisia digitaitoja kansalaisilla kuuluisi olla. Sarjan neljännessä osassa digivinkkinsä esittelee Aspan Digi haltuun -hanke.

Tietoturvallisuudesta huolehtiminen helpommaksi

Tietoturvastaan tarkasti huolehtivat sähköisten palvelujen käyttäjät tietävät, että samoja salasanoja ei pitäisi käyttää monissa palveluissa. Salasanojen tulisi myös olla pitkiä, ja niissä tulisi olla merkkejä sekä numeroita, jotta niitä ei olisi helppoa arvata oikein. Kaikki ohjeiden mukaan toimivat tietävät kuitenkin myös, että salasanoja kertyy helposti enemmän kuin tavallinen tallaaja kykenee ulkomuistiinsa tallettamaan. Aspa-säätiön Digi haltuun -hankkeen Susanna Saarvo ja Helmi Kallio haluavat omalla vinkillään korostaa tietoturvan merkitystä ja tehdä omasta tietoturvallisuudesta huolehtimisesta helpompaa.

– Vinkkimme on salasanalompakon käyttöön ottaminen. Salasanalompakko on sovellus, jota voi käyttää kaikilla laitteillaan. Siihen on mahdollista lisätä kaikki salasanat kirjaston PIN-koodista kuntosalin tunnuksiin. Lompakoita on olemassa erilaisia, mutta jos tuntuu, että suomalainen palvelu on helpompi ottaa käyttöön, niin hyvä vaihtoehto on ainakin F-Securen KEY, kertoo projektipäällikkö Saarvo.

– Salasanoista voi tehdä turvallisempia ja pidempiä, kun ei tarvitse olla huolissaan niiden muistamisesta. Kaikkiin palveluihin voi myös huoletta kehittää oman salasanan. Turvallisuusnäkökulmasta tärkeää on, että jos joku ulkopuolinen saa yhden salasanoista käsiinsä, sillä ei pääse kirjautumaan muihin kuin yhteen paikkaan, selittää Kallio.

Lompakko on myös kätevä konsti arjen helpottamiseen. Aikaa ja hermoja säästyy, kun unohtuneita salasanoja ei enää tarvitse onkia esiin jokaisella kirjautumiskerralla. Sovellukseen tallennetut salasanat kulkevat myös aina mukana ja saattavat pelastaa yllättävissä tilanteissa.

– Juuri äsken olin kirjastosta hakemassa varaamaani kirjaa, enkä olisi päässyt kirjaston ovesta sisään ilman PIN-koodiani. Olin täysin unohtanut sen itse, ja jos minulla ei olisi ollut koodia tallennettuna salasanalompakkoon, olisi kirja jäänyt hakematta, pohtii Saarvo.

– Minulla on omassa puhelimessani 76 salasanaa tallennettuna ja työpuhelimessa lisäksi 38. Olen yleensä hirveän huono muistamaan salasanojani, ja minulla on paljon erilaisia tilejä, joihin pitäisi jokin koodi muistaa. Salasanalompakko on ollut todella hyödyllinen. Sovelluksen salasana tietysti pitää muistaa, mutta yhden salasanan muistaminen on huomattavasti helpompaa kuin monen kymmenen, naurahtaa Kallio.

Turvallisten salasanojen käyttö kannattaa opetella heti

Tietoturva-asioihin on syytä kiinnittää huomiota jo digitaalisten palveluiden käyttämistä aloittaessaan. Turvallisten salasanojen käyttöä kannattaa opetella jo ensimmäisiä tilejä perustaessaan.

– Helposti käy niin, että salasanaksi jää anopin tai kissan nimi, jos ei ole opetellut käyttämään vahvoja salasanoja. Salasanalompakko mahdollistaa pidemmät salasanat sekä isojen kirjainten, merkkien ja numeroiden käyttämisen ilman, että ne täytyisi muistaa ulkoa, vahvistaa Kallio.

Aspa-säätiön Digi haltuun -hanke on viimeisten vuosien aikana tukenut vammaisia ja mielenterveyskuntoutujia digitaitojen opettelussa. Vuosina 2017-20 hanke loi toimintamallin, joka antaa arjessaan eri tavoin tukea tarvitseville ihmisille mahdollisuuden kehittää omia digitaitojaan ja olla osallisina digitalisoituvassa yhteiskunnassa.

– Saimme hankkeelle vielä tämän neljännen vuoden jatkoa. Kohderyhmät ovat samat kuin aiemmalla hankekaudella, mutta mukaan ovat uutena tulleet vankilasta vapautuneet. Opastukset järjestetään tällä hetkellä etänä, joka on mahdollistanut digikaverien toiminnan myös muilla kuin omilla paikkakunnillaan. Meiltä voi tilata digikaverin opastamaan esimerkiksi uuden laitteen, sovelluksen tai palvelun käytössä, kertoo Saarvo.

Yksi hankkeen tuloksista on ollut digikurssien saavutettavuuden kehittämistyökalu SAKKE:n luominen. SAKKE-työkalun avulla on mahdollista kehittää julkisista, kaikille avoimista digikursseista yhdenvertaisempia ja saavutettavampia. Työkalusta voivat hyötyä esimerkiksi digitukea tarjoavat järjestöt, kansalais- ja työväenopistot sekä kirjastot.

– Pidämme mielellään koulutuksia SAKKE-kehittämistyökalun käytöstä. Meidän voi kutsua myös puhumaan laajemmin palveluiden saavutettavuuden edistämisestä, mainostaa Kallio.

Lisätietoa Digi haltuun -hankkeesta löydät Aspa-säätiön nettisivuilta.

Lisätietoa digituesta voit hakea Digi- ja väestötietoviraston sekä Uudenmaan Digituki -hankkeen nettisivuilta.

Lisätietoa:

Projektipäällikkö Tanna Rantanen, Uudenmaan liitto, puh. 040 586 4682
Projektisuunnittelija Joel Aaltonen, Uudenmaan liitto, puh. 040 707 3067