Toimijaesittely: Digitaidot avain työllistymiseen Sipoon Työllisyysyksikkö Risteyksessä

Työllisyysyksikkö Risteys Sipoossa tarjoaa aktivointia alueen pitkäaikaistyöttömille. Digitaitojen painoarvo työllisyyteen liittyvissä kysymyksissä on viime aikoina ollut selvässä kasvussa.

Lähes kymmenen vuotta Sipoon kunnan sosiaali- ja terveysosaston alaisuudessa toiminut Risteys siirtyi vuoden alussa osaksi kunnan kehitys- ja kaavoituskeskusta.

Palveluja järjestetään kaikille työnhakijoille iästä ja taustasta riippumatta. Risteykseen tullaan esimerkiksi kuntouttavaan työtoimintaan, työkokeiluihin, erilaisille työllistymistä tukeville kursseille ja hakemaan neuvontaa työllistymiseen liittyvissä asioissa.

– Meillä on ollut kahvilatoimintaa, verstastoimintaa, pieneläinhautausmaa, kokouspalveluita, rakennusprojekti, nuorten työpaja ja paljon muuta. Lisäksi tarjoamme asiantuntijapalveluita työttömien käyttöön, kuten lääkäripalveluita, terveydenhoitoa sekä päihdetyöntekijän, kertoo työllisyyspäällikkö Lassi Puonti.

Yksi digitunti viikossa ei riitä

Puonti pitää tärkeänä digituen integroimista osaksi kaikkea Risteyksen toimintaa. Hyvien digituen käytäntöjen löytäminen ja hyödyntäminen voi tuoda merkittävän lisän työnhakijoiden auttamiseen. Haasteita riittää esimerkiksi keski-ikään ehtineiden pitkäaikaistyöttömien totuttamisessa digitaaliseen työympäristöön.

– Laivan kääntäminen ei ole helppoa. Yksi digitaitotunti viikossa ei vie pitkälle, vaan vierihoitoa pitäisi olla tarjolla osaavan ihmisen kanssa. Tarvittaisiin joku koko ajan ohjaamaan kohti digipalveluiden käyttämistä, Puonti toteaa.

Mutkia matkaan tuovat esimerkiksi jatkuvasti muuttuvat digitaaliset ympäristöt sekä auttamiseen liittyvät eettiset kysymykset. Tuki pitäisi pystyä muovaamaan osaksi arjen rakenteita, jotta se olisi luonnollinen osa toimintaa ja saatavilla silloin, kun sitä tarvitsee.

– On turhauttavaa oppia asia ja sitten pian huomata, että sovellus on muuttunut tai sitä ei enää käytetä. Auttamisessa käytännön asiatkaan eivät välttämättä ole yksinkertaisia. On pohdittava tapauskohtaisesti, mikä on paras tapa auttaa ja kuinka ihmisistä voisi tulla itsenäisiä toimijoita. Tarvitaan vielä paljon suunnittelutyötä, jotta tuki olisi harkittua ja tehokasta, vahvistaa Puonti.

Tietokone on työväline

Risteyksessä annettava digituki painottuu arkisten kysymysten ratkaisemiseen. Pitkään työttömänä olleiden kohdalla korostuvat perustarpeet kuten asuminen, terveys ja toimeentulo.

– Kelan hakemusten täyttäminen ja ajan varaaminen terveyspalveluihin ovat tyypillisiä ensimmäiseksi selvitettäviä asioita. Työllisyysasioilla on suuri paino, joten Duunitori, Duuniportaali, Tiitus ja muut palvelut, joista voi hakea töitä, ovat tärkeitä, Puonti ynnää.

Tukea kaipaavat eivät mahdu yhteen muottiin, vaan apua voivat tarvita nuoret siinä missä iäkkäämmätkin. Tärkeää olisi, että digitaaliseen maailmaan tutustumisessa ei painottuisi ainoastaan sosiaalinen puoli, vaan huomio kiinnittyisi käytännön osaamiseen.

– Yleistäminen ei kannata, vaikka nuoret painivatkin hieman erilaisten kysymysten kanssa kuin iäkkäämmät. Monet nuoret käyttävät näppärästi sovelluksia ja tietävät kaiken heille tärkeistä asioista, mutta omaan työllisyyteen ja toimeentuloon liittyvien hakemusten täyttäminen on aivan eri asia, selittää Puonti.

Mennyt vuosikymmen toi mukanaan laajoja muutoksia digitaalisten palvelujen käytössä. Monille tietokoneen päivittäinen käyttö ei ole enää itsestäänselvyys, koska samat asiat voi hoitaa puhelimella.

– Kun aloitimme työt kahdeksan vuotta sitten, henkilökunnalla oli käytössään useita tietokoneita. Nyt on yksi kone, koska tarvetta ei yksinkertaisesti ole. Useat hoitavat asiansa puhelimella. Monissa asioissa tietokone on kuitenkin edelleen tärkein työväline. Kaikkien pitäisi osata ainakin perusasiat tekstinkäsittelyohjelmista sähköpostin hallitsemiseen, muistuttaa Puonti.

Polku työllisyyteen kulkee digimaailman kautta

Risteyksen siirto kunnan sosiaali- ja terveysosaston alta kehitys- ja kaavoituskeskukseen tuo läheisemmän yhteyden kunnan yritys- ja elinkeinoyhteistyöhön. Aktivointi muotoutuu osaksi Sipoon arkea ja työmarkkinoita.

– Meille on ollut helppoa tulla töihin ja meillä on ollut mukavaa olla töissä. Täällä on ollut hyvä porukka ja hauska ilmapiiri. Kääntöpuoli on kuitenkin se, että on ollut myös helppo jäädä. Se ei ole tarkoitus. Tämän pitäisi olla ponnahduslauta, jonka avulla on mahdollista edetä. Meidän täytyy pystyä tiiviimpään yhteistyöhön yritysten kanssa, arvioi Puonti.

Työelämään kiinni pääsemisessä digitaitojen merkitys korostuu. Monilla työpaikoilla suuri osa työstä tapahtuu digitaalisissa ympäristöissä, eikä rytmiin tottuminen ole välttämättä helppoa pitkään poissa olleelle.

– Sanon aina työtä hakeville, että merkatkaa sinne CV:hen ne Wordit ja Outlookit ja kaikki muut, mitä olette käyttäneet. Sillä, että on perusymmärrys digiasioista, saattaa nykyään olla ratkaiseva merkitys, painottaa Puonti.

– Yritämme luoda sellaisia polkuja työllisyyteen ja kouluttautumiseen, joilla samalla oppisi digitaitoja. Pitkään työttömänä olleilla ei välttämättä ole perusasiatkaan hallussa. Jos ei ole ollut työelämässä viimeisen 5–10 vuoden aikana, on yllättävän hankalaa tottua tekemään päivittäistä työtä vaikkapa Teamsissa. Kun ei ole ollut tarvetta käyttää tietokonetta joka päivä.

Tarvitseeko kokki digitaitoja?

Merkittävä tekijä digitaitojen petraamisessa on sisäinen motivaatio. Vain harva opettelee uuden taidon, jos ei koe siitä olevan hyötyä ja iloa.

– Joskus asenne on, että opettelisin muuten tietokoneen käyttöä, mutta ei työssäni sitä tarvita. Käymme keskusteluja siitä, tarvitseeko vaikkapa kokki digitaitoja. Yritämme antaa konkreettisia esimerkkejä hyödyistä. Se, että ymmärtää mikä merkitys osaamisella on, auttaa pääsemään alkuun, Puonti vahvistaa.

Esimerkkejä ei ole ollut vaikea keksiä. Risteyksenkin arki pyörii pitkälti digitaalisten palvelujen avulla.

– Me olemme digitaalinen työympäristö. Toimistomme pyörii mahdollisimman paperittomasti. Työajanseurantamme tapahtuu tietokoneilla. Harva työpaikka on enää sellainen, jossa soitetaan ja ilmoitetaan, että haluaa pitää lomapäivän tai että on sairaana, vaan asiat pitää rekisteröidä jonkun ohjelman avulla. Ei välttämättä puhuta vaativista toimista, mutta ne saattavat tuntua haastavilta, jos ei ole joutunut vastaavia käyttämään, kertoo Puonti.

Monille työttömille sosiaalinen media on saattanut muodostua merkittäväksi osaksi elämää. Risteyksessä kysellään usein ystävien kesken pidettävän ja avoimesti jaettavan tiedon eron merkityksestä. Digitaalisissa palveluissa tiedon julkisuuden raja voi hämärtyä.

– Monet eivät ole lähteneet kylältämme kymmeneen vuoteen. Kun oma maailma ei ulotu edes Keravalle ja somessa on pintapuolisesti yhteydessä koko maailmaan, onhan se selvää kumpi kiinnostaa enemmän. Monet ovat tottuneet siihen, että voivat kertoa netissä mikä ottaa päähän tai mitä on tehnyt vapaa-ajallaan, eikä kukaan välitä. Olisi tärkeää, että he tiedostaisivat kenelle heidän viestinsä voivat kulkeutua, muistuttaa Puonti.

– Suurin uhka on tietämättömyys. Jos ei ymmärrä digitaalisten palveluiden toimintalogiikkaa, on vaikea olla täysipainoisesti mukana työyhteisössä ja ymmärtää mitkä asiat kuuluvat mihinkin kanaviin. Rajat työn ja vapaan välillä saattavat hämärtyä. Se voi johtaa ikäviin asioihin; kiusaamiseen ja riitelyyn.

Digituki & Uudenmaan Digituki -hanke

Digituella tarkoitetaan tukea, jonka avulla käyttäjät pystyvät asioimaan sähköisissä palveluissa itsenäisesti ja turvallisesti sekä oppivat digipalvelujen yleisiä periaatteita. Käytännössä digituki voi olla lähitukea, etätukea tai koulutuksia.

Palvelujen ja laitteiden käyttöön voidaan opastaa esimerkiksi asiointipisteissä, kotona, chatin tai puhelimen välityksellä sekä kursseilla. Digituki kattaa kirjavan joukon erilaisia tuen muotoja, jotka on suunnattu monen tasoisille ja kaikenikäisille oppijoille.

Uudellamaalla toimii yksi digituen alueellisista hankkeista. Valtakunnallisessa toiminnassa on mukana neljätoista maakuntaa. Maakuntien tehtävänä on ohjata alueen digitukitoimijoiden verkostoa, lisätä digituen tunnettuutta ja kehittää tuen saatavuutta. Digi- ja väestötietovirasto tukee verkostoja ja toimii digituen puolestapuhujana.

Uudenmaan Digituki -hanke on tutustunut Uudellamaalla toimiviin erilaisiin digituen toimijoihin ja luonut alueelle yhteistyöverkoston. Tukea kohdennetaan maakunnassa monenlaisille kohderyhmille, kuten maahanmuuttajille, nuorille, vammaisille, senioreille ja syrjäytyville. Uudenmaan Digituki -hanke on osa Uudenmaan liiton toimintaa.

Lisätietoja:

Projektipäällikkö Tanna Rantanen, Uudenmaan liitto, puh. 040 586 4682
Projektisuunnittelija Joel Aaltonen, Uudenmaan liitto, puh. 040 707 3067

Työllisyyspäällikkö Lassi Puonti, puh. 040 191 4425

Risteys Sipoon kaupungin verkkosivuilla

Risteys Facebookissa

Uudenmaan Digituki -hankkeen juttusarja esittelee maakunnassa toimivia digituen antajia. Tarkoituksena on laajentaa alueen palveluiden tuntemusta, ja avata digituen merkitystä niin yhteiskunnan kuin yksilöidenkin näkökulmasta.