Toimijaesittely: Digitukea rikostaustaisille tarjoavassa Hard Luck -kahvilassa rauhallinen ilmapiiri on oppimisen edellytys

Hard Luck -nettikahvila Kinaporissa Helsingin Sörnäisissä on maksuton ja päihteetön tila rikostaustaisille ja asunnottomille. Siellä asiakkaat saavat yksilöllistä ohjausta ja tukea digilaitteiden ja sähköisten palvelujen käytön harjoitteluun.

Kun digitalisaatiokehitys kiihtyy, yhteiskunnan palvelujen piiriin pääsemiseen vaaditaan yhä enemmän digiosaamista. Vastaukset arkisiin käytännön kysymyksiin löytyvät verkkopalveluista ja palvelut bussilipun ostamisesta tukihakemusten täyttämiseen hoituvat digitaalisissa ympäristöissä.

Digituen tarve on ollut kriminaalihuollon kentällä tiedossa jo pitkään, mutta asiaan tarttuminen on ollut hidasta. Kun vankiloille ja yhteistyötahoille tehtiin kysely, jossa pyydettiin arvioimaan rikostaustaisten digitaitoja, tulokseksi tuli kouluarvosanalla keskimäärin 5,8.

– Rikostaustaiset eivät mene kirjastoihin tai tavallisiin nettikahviloihin, joten tarvitaan palvelu, joka on heille räätälöity ja jossa lähdetään ihan nollatasosta. Meidän kehittämisjohtajamme päätteli, että tälle asialle täytyy tehdä jotain järjestökentällä, kertoo vastaava ohjaaja Katja Kivipuro Kriminaalihuollon tukisäätiön Hard Luck -hankkeesta. Nettikahvila syntyi vastaamaan osaltaan tähän tarpeeseen, hän sanoo.

Kinapori on kertomusten mukaan saanut nimensä asukkaiden keskinäisestä kinastelusta työläisyhteiskunnan rakentuessa Pitkänsillan pohjoispuolelle edellisen vuosisadan alussa. Alueen maine on vuosien saatossa muuttunut seesteisemmäksi, mutta astellessa sisään Kinaporinkatu 2:n jykevästä portista mieleen juolahtaa, että jotakin elävää historia on jälkeensä jättänyt. Täällä elämä on korostetun monimuotoista ja lähes kuka tahansa voi tuntea itsensä tervetulleeksi.

– Vahvuutemme on, että tämä tuntuu monelle Kelan toimistoa tai TE-toimistoa turvallisemmalta paikalta asioida. Ne, jotka täällä käyvät tietävät kenelle paikka on tarkoitettu. Jos paikalla on muita, niin hekin ovat todennäköisesti rikostaustaisia. Ei tarvitse peitellä sitä kuka itse on, Kivipuro toteaa.

Muovipussi kädessä digitaaliseen maailmaan

Kodikkaasti sisustetussa kahvilassa on viisi asiakaspaikkaa ja sinne voi saapua arkisin kello 9.00–15.30 ilman ajanvarausta. Tarjolla on kahvia ja juttuseuraa uusien taitojen oppimisen ohella. Sosiaalisella kontaktilla on tärkeä rooli tuessa.

– Lähtökohtaisesti digitaalinen maailma tuntuu ahdistavalta. Meidän asiakkaamme haluavat ja tarvitsevat ihmiskontaktia asioidessaan. Monella on oppimisvaikeuksia tai vaikeuksia keskittymisen kanssa, jolloin asiointi koneäänen kanssa voi ärsyttää ja tärkeitä asioita voi mennä ohi, Kivipuro selittää.

Tämä johtaa helposti ulkopuolisuuden tunteeseen, ja pahimmillaan luovuttamiseen. Kivipuro muistuttaa, että säännöllistä arkea elävä ihminen ei edes ymmärrä, kuinka paljon tulee käyttäneeksi eri sovelluksia ja netin palveluita asioita hoitaessaan.

– Kun ihminen on ollut kymmenen vuotta eristyksissä suljetussa vankilassa, missä ei ole pääsyä verkkoon, ja sitten vapautuu sieltä muovipussi kädessä, niin miten voisi olettaa, että hän osaa itsenäisesti huolehtia perusturvastaan ja olla heti tasavertainen yhteiskunnan jäsen, Kivipuro painottaa.

Yksinkertaisetkin tehtävät voivat mielessä kasvaa valtaviksi kiivettäviksi vuoriksi, jos luottamusta omiin kykyihin ei ole ja elämä ei tunnu olevan hallinnassa. Kahvilassa vierailujen syynä onkin Kivipuron mukaan yleensä avun tarve käytännön arkiasioiden hoitamisessa.

– Monet tulevat konkreettisen asian takia, ovat vaikka saaneet kirjeen jostain virastosta tai joku lasku pitää maksaa. Tarkoituksena on, että me emme opeteta pelkästään teknistä koneiden käyttöä, vaan kerromme asiakkaille myös sosiaalipalvelujärjestelmästä. Mitä haetaan mistäkin ja mistä lähteä ylipäätään etsimään tietoa, Kivipuro kertoo.

Vähän kuin rauhoittava pilleri

Hard Luck on kerännyt kiitosta niin asiakkailta kuin kollegoiltakin. Toimintamalli voitti tänä vuonna Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen TERVE-SOS -palkinnon, joka jaetaan innovatiiviselle tai poikkeuksellisen onnistuneelle ratkaisulle. Kahvilan mallissa kaksi työntekijää tekee ohjaustyötä hieman erilaisin painotuksin.

– Hyödynnämme vahvuuksiamme; työparini on ehkä taitavampi teknisissä asioissa ja tuntee paremmin sovellukset ja ohjelmistot, minä taas tunnen palvelujärjestelmää viranomaisnäkökulmasta ja osaan tulkita kapulakieltä ymmärrettäväksi. Vastaavana ohjaajana hoidan hankkeen operatiivista puolta ja työparini taas on vertaisohjaaja, joka tuntee asiakkaiden maailman ja osaa samaistua. Täydennämme toistemme osaamista, summaa Kivipuro.

– Vastaavia palveluja voisi saada muualtakin, mutta siinä on usein sitten samalla muuta hässäkkää. Me olemme vain tätä tehtävää varten ja annamme kaiken mahdollisen ajan asiakkaalle.

Kun elämä on enemmän tai vähemmän kaoottista, ympärilleen ei kaipaa lisää melua, vaan rauhoittavan kokemuksen.

– Siedämme ärräpäitä ja sitä, että hermot saattaa mennä. Täällä käy ihmisiä, joilla asunto ja koko toimeentulo on kiinni siitä, että osaa täyttää hakemukset oikein. Sitten kun joku asia ei menekään niin kuin piti, joku liite vaikka puuttuukin vielä, niin hermot on silloin pinnassa. Meidän tehtävämme on rauhoittaa tilanne ja saada keskittyminen takaisin itse asiaan, Kivipuro painottaa.

– Joskus asiakkailla on jo tarvittavat taidot, mutta he eivät luota omiin kykyihinsä. Kun tulee meille, niin asiat tulevat tehdyiksi ja voi varmistaa, että kaikki menee oikein. Yksi asiakas sanoi, että me olemme hänelle kuin Diapam, rauhoittava pilleri, Kivipuro naurahtaa.

Klik-klik-klik, tehty

Kahvilan tarjoamalla tuella voidaan päästä kiinni monisyisiinkin ongelmiin, vaikka lähtökohtana on käytännön kysymysten ratkaiseminen.

– Siinä samalla voi aueta muitakin asioita melkein puolihuolimattomasti. Selvitellään elämäntilannetta vähän yleisemmin tai puhutaan vaikka päihteiden käytöstä. Asiakas ei ollut asiaa välttämättä ajatellut saapuessaan, mutta ongelmien ratkaiseminen avaa oven laajempaan psykososiaaliseen tukeen.

Kahvilan tarkoitus on tukea ihmisiä rikoksettomaan ja päihteettömään elämään. Rikolliseen elämään on helppo luisua takaisin. Muutos tapahtuu vasta, kun kokee olevansa osallinen yhteiskunnassa. Matka tasavertaiseksi ja itsenäiseksi yhteiskunnan jäseneksi vaatii, että ihminen oppii käyttämään digitaalisia palveluja. Hard Luckissa tavoitteena onkin, että asiakkaat todella oppivat käyttämään palveluja itse.

– Silloin on tehnyt työnsä hyvin, jos tekee itsensä tarpeettomaksi. Jos asiakkaista tulee riippuvaisia minusta työntekijänä, niin jossain on menty pieleen, Kivipuro sanoo. Tärkeää olisi, että digitalisaatiota ei koettaisi taakkana, vaan nähtäisiin kuinka se voi helpottaa asioimista ja parantaa elämänlaatua. Jos jaksaa sitkeästi jatkaa työskentelyä, alkaa saamaan oivalluksia digitaalisuuden hyödyistä, vahvistaa Kivipuro.

– Mieleeni on jäänyt yksi asiakas, sellainen vanhempi herrasmies, joka oli viettänyt valtaosan elämästään laitoksissa. Jossain vaiheessa hän sitten maksoi ensimmäistä kertaa itse laskunsa verkkopankissa ja pohti, että aina aiemmin hän on mennyt laskun kanssa pankkiin, ottanut vuoronumeron, odottanut toista tuntia ja lopulta maksanut tiskillä ensin laskun ja sitten vielä koko vaivasta kahdeksan euroa palvelumaksua. Hänen oli vaikea uskoa, että nyt koko homma oli vain: klik-klik-klik, tehty.

Mitä digituki on?

Digituella tarkoitetaan tukea, jonka avulla käyttäjät pystyvät asioimaan palveluissa itsenäisesti ja turvallisesti sekä oppivat digipalvelujen yleisiä periaatteita. Käytännössä digituki voi olla lähitukea, etätukea tai koulutuksia. Palvelujen ja laitteiden käyttöön voidaan opastaa esimerkiksi asiointipisteissä, kotona, chatin tai puhelimen välityksellä sekä kursseilla. Digituki kattaakin käsitteenä kirjavan joukon erilaisia tuen muotoja, jotka on suunnattu monentasoisille ja kaikenikäisille oppijoille.

Uudellamaalla toimii yksi digituen alueellisista piloteista. Pilottien tarkoituksena on kerätä tietoa digituen tarpeesta ja tarjonnasta alueellisesti, muodostaa toimijoiden yhteistyöverkosto ja kehittää digituen saatavuutta.

Uudenmaan Digituki -pilotti on vuoden aikana tutustunut Uudellamaalla toimiviin erilaisiin digituen toimijoihin, joista yhteistyöverkosto muodostuu. Tukea tarjotaan maakunnassa monenlaisille kohderyhmille, kuten maahanmuuttajille, nuorille, vammaisille, senioreille ja syrjäytyville.

Lisätietoja:

Projektipäällikkö Tanna Rantanen, Uudenmaan liitto, puh. 040 586 4682
Projektisuunnittelija Joel Aaltonen, Uudenmaan liitto, puh. 040 707 3067

Uudenmaan Digituki -hankkeen juttusarja esittelee maakunnassa toimivia digituen antajia. Tarkoituksena on laajentaa alueen palveluiden tuntemusta, ja avata digituen tarkoitusta ja merkitystä niin yhteiskunnan kuin yksilöidenkin näkökulmasta. Ensimmäisenä esittelyvuorossa on digitukea rikostaustaisille ja asunnottomille antava Hard Luck -nettikahvila.